Päivitetty 16.12.2019
Kuka poltti Kuusamon kirkon?
Kuusamon vanha kirkko
Kuusamon vanha, pohjakaavaltaan ristin muotoinen puukirkko vihittiin käyttöön vuonna 1804. Kirkkoon tehtiin 1930-luvulla peruskorjaus jolloin kirkkoon asennettiin mm. lämmityslaitteet ja hirsikehikko vuorattiin laudoilla. Kirkko vihittiin peruskorjauksen jälkeen uudelleen käyttöön elokuussa vuonna 1935. Kirkon kellotapuli rakennettiin vuonna 1759. Lähde: Kirjastovirma.
Kuusamon vanha, pohjakaavaltaan ristin muotoinen puukirkko vihittiin käyttöön vuonna 1804. Kirkkoon tehtiin 1930-luvulla peruskorjaus jolloin kirkkoon asennettiin mm. lämmityslaitteet ja hirsikehikko vuorattiin laudoilla. Kirkko vihittiin peruskorjauksen jälkeen uudelleen käyttöön elokuussa vuonna 1935. Kirkon kellotapuli rakennettiin vuonna 1759. Lähde: Kirjastovirma.
Kirkon polttamisen ajankohta.
Kuusamon kirkon polttaminen sattuu ajankohtaan jolloin paikalla ei ollut suomalaisia silminnäkijöitä. Viimeinen saksalaisryhmä vetäytyi Kuusamosta Posion suuntaan 26.9.1944, ja venäläiset miehittivät paikkakunnan 27.9.1944.
|
Syksyn 1944 sanomalehdissä on hyvin niukasti mainintoja Kuusamon poltosta. 26.9.1944 julkaistussa KALEVA-lehdessä on artikkeli, jonka otsikkona on "Saksalaiset ovat tuhonneet Iin ja Haukiputaan rautatiesillat." Kuusamoon liittyen on artikkelissa seuraavanlainen teksti:
"Kuusamon kirkonkylän ovat saksalaiset polttaneet. Saksalaisten perääntymismatkallaan suorittamista tihutöistä saadaan alinomaan uusia tietoja. Niinpä kerrotaan näiden viime sunnuntaina (24.9.) polttamalla tuhonneen Kuusamon kauniin kirkonkylän niin, että vain muutamia taloja ja kirkko on jäänyt jäljelle. Samalla he ovat matkansa varrella tuhonneet kaikki sillat ja muut liikenneyhteydet käyttökelvottomiksi." Tiedon lähde ei selviä artikkelista, mutta todisteet jäljempänä osoittavat, että saksalaiset eivät Kuusamosta vetäytyessään polttaneet kirkkoa. |
|
HELSINGIN SANOMAT uutisoi Kuusamon kirkonkylän tilanteesta sen jälkeen, kun suomalaisen valtuuskunta oli päässyt ensimmäistä kertaa vierailemaan ensimmäistä kertaa venäläisten miehittämässä Kuusamon kirkonkylässä. Lehden haastattelema Pekka Alavuotunki oli kertoi artikkelissa mm. seuraavaa:
"Mitä tulee saksalaisten tihutöihin, on koko Kuusamon kirkonkylä poltettu, lukuunottamatta pappilan pirttiä, saunaa ja ulkohuonerakennuksia, kolmea vähäistä rakennusta, jotka jäivät pystyyn tiheään asutussa komeassa kirkonkylässä." Avaa koko artikkeli näkyviin oheisella painikkeella. |
|
Olivatko kirkon polttajina saksalaiset vai Neuvostoliiton sotilaat?
Kuusamon vanhan puukirkon polttaminen syyskuussa 1944 on historiankirjoituksissa, monissa kirjoissa ja lehtiartikkeleissa mainittu olevan Saksan armeijan tekosia. Tämä on myös yleinen kuusamolaisten käsitys asiasta. Saksalaiset käyttivät Kuusamosta vetäytyessään poltetun maan taktiikkaa hidastaakseen perässä seuraavien venäläisten etenemistä. Suuri osa Kuusamon rakennuksista lienee saksalaisten SS-joukkojen polttamia. Polttivatko saksalaiset SS-joukot myös Kuusamon kirkon?
Kuusamon vanhan puukirkon polttaminen syyskuussa 1944 on historiankirjoituksissa, monissa kirjoissa ja lehtiartikkeleissa mainittu olevan Saksan armeijan tekosia. Tämä on myös yleinen kuusamolaisten käsitys asiasta. Saksalaiset käyttivät Kuusamosta vetäytyessään poltetun maan taktiikkaa hidastaakseen perässä seuraavien venäläisten etenemistä. Suuri osa Kuusamon rakennuksista lienee saksalaisten SS-joukkojen polttamia. Polttivatko saksalaiset SS-joukot myös Kuusamon kirkon?
Todisteiden metsästäminen. Olen pyrkinyt hakemaan sotahistorian lähdeteoksista kirjallisia todisteita teorialle, että saksalaiset polttivat Kuusamon kirkon. Tälläisia kuulopuheita tukevia dokumentteja, raportteja tai muistelmia ei toistaiseksi ole ilmaantunut. Paremmin on löytynyt viitteitä siitä että saksalaiset eivät ehkä sittenkään polttaneet kirkkoa. Viime vuosina on Lapin sodasta saatu lisätietoa koska tutkijoilla on ollut mahdollisuus perehtyä saksalaisiin sota-arkistoihin ja venäläisiin arkistolähteisiin. Nämä uudet tiedot ovat avanneet uusia näköaloja koko tarinalle.
Vuonna 2018 on Saksan 20. armeijakunnan sotapäiväkirjoista läytynyt dokumenttitodisteita jotka osoittavat, että Kiestingistä vetäytyvillä joukoilla oli vetäytymisen alkuvaiheessa 9.9.1944 päivätty määräys käyttää vetäytymisreitillä ja Kuusamossa poltetun maan taktiikkaa. Tämä määräys kuitenkin mitätöitiin myöhemmin tehdyllä syysmanööverit-sopimuksella. Saksan 20. vuoristoarmeijan komentaja, kenraali Rendulic kielsi siviilirakennusten polton 20.9.1944 vieraillessaan Kuusamossa saksalaisen XVIII armeijakunnan komentopaikassa.
Saksan sotapäiväkirjoista selviää, että viimeisenä Kuusamosta poistuivat saksalaisen SS-Nord-divisioonan jälkijoukot, jotka olivat viivyttäneet puna-armeijan joukkojen etenemistä Kuusamon kirkonkylään. Jälkijoukoille oli annettu määräys pitää Kuusamon Lahtelan puolustusasemat 26.9.1944 iltaan saakka. Jälkijoukkojen vetätytyminen Lahtelasta Kuusamon kautta Posion suuntaan tapahtui suunnitelman mukaan ja hyvässä järjestyksessä.
Vuonna 2018 on Saksan 20. armeijakunnan sotapäiväkirjoista läytynyt dokumenttitodisteita jotka osoittavat, että Kiestingistä vetäytyvillä joukoilla oli vetäytymisen alkuvaiheessa 9.9.1944 päivätty määräys käyttää vetäytymisreitillä ja Kuusamossa poltetun maan taktiikkaa. Tämä määräys kuitenkin mitätöitiin myöhemmin tehdyllä syysmanööverit-sopimuksella. Saksan 20. vuoristoarmeijan komentaja, kenraali Rendulic kielsi siviilirakennusten polton 20.9.1944 vieraillessaan Kuusamossa saksalaisen XVIII armeijakunnan komentopaikassa.
Saksan sotapäiväkirjoista selviää, että viimeisenä Kuusamosta poistuivat saksalaisen SS-Nord-divisioonan jälkijoukot, jotka olivat viivyttäneet puna-armeijan joukkojen etenemistä Kuusamon kirkonkylään. Jälkijoukoille oli annettu määräys pitää Kuusamon Lahtelan puolustusasemat 26.9.1944 iltaan saakka. Jälkijoukkojen vetätytyminen Lahtelasta Kuusamon kautta Posion suuntaan tapahtui suunnitelman mukaan ja hyvässä järjestyksessä.
Seppo Ervastin kertomus
Kuusamolainen historian tuntija, kotiseutuneuvos Seppo Ervasti kertoo Kuusamon kirkonkylän ja kirkon polttamisesta YLE Areenan ohjelmassa 5.10.2015 "Sota-aikaa Kuusamossa - jatkosodan loppuvaiheet". Kohdasta 17:56 alkaen Ervasti kertoo Kuusamon tilanteesta saksalaisten vetäytyessä kirkonkylältä. Ervasti sanoo haastatelussa uskovansa, että saksalainen SS-kommandojoukko poltti Kuusamon kirkonkylän ja myös kirkon. Tämä perustuu Ervastin mukaan lähinnä siihen, että SS-vuoristojääkäridivisioonan komentaja Franz Schreiber oli kertonut että kirkonkylä ja kirkko tullaan polttamaan. Kirkonkylän polttamisen osalta Ervasti kertoo oman näkemyksensä: "Kun Schreiberin joukot lähtivät niin kirkko oli pystyssä ja koko tämä kirkonkylä. Tuuli oli lännestä itään ja tänne tuleva porukka aloitti sen polttamisen siten, että se aloitti sen lännestä. Eli Lopotin talot pantiin ensimmäisenä tuleen ja tänne muualle laitettiin sitten sytytyspesäkkeitä niiin, että tuuli sitten hoitaa loput ja polttaa koko kirkonkylän - ja niinhän se tekikin. Niillä tuli hirveä kiire, kun viimeiset joukot olivat menossa Nilolla niin Sänkikankaalta tulivat jo venäläiset perässä."
Kuusamolainen historian tuntija, kotiseutuneuvos Seppo Ervasti kertoo Kuusamon kirkonkylän ja kirkon polttamisesta YLE Areenan ohjelmassa 5.10.2015 "Sota-aikaa Kuusamossa - jatkosodan loppuvaiheet". Kohdasta 17:56 alkaen Ervasti kertoo Kuusamon tilanteesta saksalaisten vetäytyessä kirkonkylältä. Ervasti sanoo haastatelussa uskovansa, että saksalainen SS-kommandojoukko poltti Kuusamon kirkonkylän ja myös kirkon. Tämä perustuu Ervastin mukaan lähinnä siihen, että SS-vuoristojääkäridivisioonan komentaja Franz Schreiber oli kertonut että kirkonkylä ja kirkko tullaan polttamaan. Kirkonkylän polttamisen osalta Ervasti kertoo oman näkemyksensä: "Kun Schreiberin joukot lähtivät niin kirkko oli pystyssä ja koko tämä kirkonkylä. Tuuli oli lännestä itään ja tänne tuleva porukka aloitti sen polttamisen siten, että se aloitti sen lännestä. Eli Lopotin talot pantiin ensimmäisenä tuleen ja tänne muualle laitettiin sitten sytytyspesäkkeitä niiin, että tuuli sitten hoitaa loput ja polttaa koko kirkonkylän - ja niinhän se tekikin. Niillä tuli hirveä kiire, kun viimeiset joukot olivat menossa Nilolla niin Sänkikankaalta tulivat jo venäläiset perässä."
Saksalaiset tekivät Pohjois-Suomessa julmaa ja tarpeetonta rakennusten tuhoamistyötä vetäytymisensä yhteydessä ja siitä heille voidaan olla edelleen katkeria. Kylien polttamiseen osallistuivat niin Wehrmachtin joukot kuin SS-joukot. Kirkkojen osalta täytyy todeta, että Lapin sodan päätyttyä Pohjois-Suomessa oli säilynyt pystyssä 22 kirkkoa ja 6 kirkkoa oli tuhoutunut erilaisista syistä johtuen.
Fredrik Meskuksen tarina.
Tähän saakka on vakuuttavimpana todisteena saksalaisten kirkon polttamisoperaatiolle pidetty Kuusamolaisen Fredrik Meskuksen eli Meskus-Reeten silminnäkijäkertomusta. Hän kertoi Koillissanomien artikkelissa 4.9.1956 nähneensä Meskusvaaralla sijainneen kotitilansa näkötornista kun saksalaiset aloittivat Kuusamon kirkonkylän polttamisen 19.9.1944, ja polttivat myös Kuusamon kirkon. Kirkonkylän polttaminen kesti Meskuksen mukaa 3-4 päivää [JKTS 274]. Koillissanomat julkaisi Fredrik Meskuksen kertomuksen 4.9.1956. Useat historiantutkijat ovat referoineet Meskuksen kertomusta täytenä totena aivan viime vuosiin saakka. Historiankirjoituksissa (mm. Kuusamon seurakunnan historia) saksalaisia pidetään syypäänä kirkon tuhoamiseen.
Fredrik Meskus korjasi myöhemmin "silminnäkijäkertomustaan". Helmikuussa 2018 sain käsiini äänitallenteen kuusamolaisen ylikonstaapeli Väinö Ojalehdon haastattelusta. Tallenteessa Ojalehto kertoo, että tavatessaan Meskus-Reeten hänen kotonaan Meskusvaaralla hän kertoi että "kirkko oli silloin vielä kun venäläiset tulivat". Meskus-Reete tarkoitti lausunnollaan sitä, että kirkko oli vielä polttamatta kun venäläiset saapuivat Kuusamon kirkonkylään. Tällä tunnustuksella putoaa Meskus-Reeten alkuperäiseltä silminnäkijäkertomukselta pohja pois. Ojalehdon kertomus pitää varmasti paikkansa mutta voidaanko Fredrik Meskuksen "tunnustukseen" luottaa? Lausunnollaan kuusamolaiselle poliisille Meskus-Reete tunnustaa alun perin puhuneensa Koillissanomien haastettelussa muunneltua totuutta kirkon polttamisen osalta. Kynnys tällaisen lausunnon muuttamiselle on varmasti korkealla joten Meskuksella on ollut hyvä syy korjata alkuperäistä silminnäkijäkertomustaan.
Tähän saakka on vakuuttavimpana todisteena saksalaisten kirkon polttamisoperaatiolle pidetty Kuusamolaisen Fredrik Meskuksen eli Meskus-Reeten silminnäkijäkertomusta. Hän kertoi Koillissanomien artikkelissa 4.9.1956 nähneensä Meskusvaaralla sijainneen kotitilansa näkötornista kun saksalaiset aloittivat Kuusamon kirkonkylän polttamisen 19.9.1944, ja polttivat myös Kuusamon kirkon. Kirkonkylän polttaminen kesti Meskuksen mukaa 3-4 päivää [JKTS 274]. Koillissanomat julkaisi Fredrik Meskuksen kertomuksen 4.9.1956. Useat historiantutkijat ovat referoineet Meskuksen kertomusta täytenä totena aivan viime vuosiin saakka. Historiankirjoituksissa (mm. Kuusamon seurakunnan historia) saksalaisia pidetään syypäänä kirkon tuhoamiseen.
Fredrik Meskus korjasi myöhemmin "silminnäkijäkertomustaan". Helmikuussa 2018 sain käsiini äänitallenteen kuusamolaisen ylikonstaapeli Väinö Ojalehdon haastattelusta. Tallenteessa Ojalehto kertoo, että tavatessaan Meskus-Reeten hänen kotonaan Meskusvaaralla hän kertoi että "kirkko oli silloin vielä kun venäläiset tulivat". Meskus-Reete tarkoitti lausunnollaan sitä, että kirkko oli vielä polttamatta kun venäläiset saapuivat Kuusamon kirkonkylään. Tällä tunnustuksella putoaa Meskus-Reeten alkuperäiseltä silminnäkijäkertomukselta pohja pois. Ojalehdon kertomus pitää varmasti paikkansa mutta voidaanko Fredrik Meskuksen "tunnustukseen" luottaa? Lausunnollaan kuusamolaiselle poliisille Meskus-Reete tunnustaa alun perin puhuneensa Koillissanomien haastettelussa muunneltua totuutta kirkon polttamisen osalta. Kynnys tällaisen lausunnon muuttamiselle on varmasti korkealla joten Meskuksella on ollut hyvä syy korjata alkuperäistä silminnäkijäkertomustaan.
|
Franz Schreiberin muistelmat
SS-Standartenführer (eversti) Franz Schreiber toimi syksyllä 1944 Saksan 12. SS-Vuoristojääkärirykmentin komentajana. SS-rykmentti vetäytyi Kiestingin rintamalta Kuusamon ja Posion kautta Rovaniemelle. Schreiberin muistelmateoksessa "Kampf unter dem Nordlicht" ei löydy mainintaa siitä, että saksalaiset olisivat polttaneet Kuusamon kirkon. Sensijaan kirjassa "Sven days in January" Schreiber kertoo, että kirkonkellot otetiin tapulista alas ja haudattiin koska oli pelkona että venäläiset marssivat Kuusamoon. Lisäksi hän mainitsee muistelmassaan venäläisten polttaneen Kuusamon kirkon: "Anticipating that the Soviets would occupy Kuusamo, the commander of SS-Mountain Infantry Regiment 12, Standartenführer Franz Schreiber, ordered his engineers to remove the bells from the steeple of the seventeenth-century Lutheran church, and bury them nearby" [SDJ] " Schreiber revisited Kuusamo with a group of NORD veterans, and directed local Finnish authorities to the burial site, near the church built to replace the one destroyed by the Soviets in 1944. The bells were undisturbed, and were soon mounted in the new steeple" [SDJ] |
SS-Standartenführer Franz Schreiber
|
Kirjassa "Kun Suomi Taisteli" / Valitut Palat 1989 on Sampo Ahton suomentama Franz Schreiberin muistelmakirjoitus Kuusamon kirkon kellojen löytymisestä. Tekstissään Schreiber mainitsee mm seuraavaa:
"Vuoristojääkärirykmentti 12:n viimeiset osat pääsivät Kuusamosta irti ilman vihollisen painostusta. Ne marssivat sitten Posion ja Pekkalan suuntaan kohti Rovaniemeä pysähtyen aina tietyissä paikoissa viivytysasemiin. Joukkomme tietoon ei tullut se, että vastustaja tuli perässämme Kuusamoon ja jäi sinne joiksikin viikoiksi. Emme tienneet myöskään, että venäläiset eivät hävittäneet ainoastaan hautausmaata vaan myös kirkon ja sen vieressä seisoneen tapulin. Suomalainen siviiliväestö, joka sai palata takaisin vasta toukokuussa 1945, löysi kirkonkylästä vain rauniot." [KST 427 - 430]
"Vuoristojääkärirykmentti 12:n viimeiset osat pääsivät Kuusamosta irti ilman vihollisen painostusta. Ne marssivat sitten Posion ja Pekkalan suuntaan kohti Rovaniemeä pysähtyen aina tietyissä paikoissa viivytysasemiin. Joukkomme tietoon ei tullut se, että vastustaja tuli perässämme Kuusamoon ja jäi sinne joiksikin viikoiksi. Emme tienneet myöskään, että venäläiset eivät hävittäneet ainoastaan hautausmaata vaan myös kirkon ja sen vieressä seisoneen tapulin. Suomalainen siviiliväestö, joka sai palata takaisin vasta toukokuussa 1945, löysi kirkonkylästä vain rauniot." [KST 427 - 430]
Viestimies Mauno Säkkisen silminnäkijäkertomus.
Tässä äänitallenteessa kuusamolainen Taimi Pitkänen haastattelee Kitkajärven rannalla asuvaa ensistä Suomen armeijan Rajajääkäripataljoona 8:n viestimiestä Mauno Säkkistä. Haastattelu tehtiin Mauno Säkkisen kotona Kitkajärven Vallioniemessä 7.9.1997. Säkkinen kertoo äänitallenteessa puhelinjohdon vedosta Kuoliovaaran kenttävartiolta Kuusamon Toranginahoon. Hän kertoo (kovasti epäröiden voiko tällaista kertoa), että venäläiset sotilaat olivat tuoneet jostain ison hirsikehikon ja pystyttäneet Torangin mäen päälle ison sotilaskodin venäläisille sotilaille. Rakennuksen sisällä hän oli nähnyt paljon Kuusamon kirkon penkkejä ja saarnastuolin. Säkkinen ihmetteli miten penkit ja saarnastuoli ovat siellä kun kirkko oli poltettu.
Tässä äänitallenteessa kuusamolainen Taimi Pitkänen haastattelee Kitkajärven rannalla asuvaa ensistä Suomen armeijan Rajajääkäripataljoona 8:n viestimiestä Mauno Säkkistä. Haastattelu tehtiin Mauno Säkkisen kotona Kitkajärven Vallioniemessä 7.9.1997. Säkkinen kertoo äänitallenteessa puhelinjohdon vedosta Kuoliovaaran kenttävartiolta Kuusamon Toranginahoon. Hän kertoo (kovasti epäröiden voiko tällaista kertoa), että venäläiset sotilaat olivat tuoneet jostain ison hirsikehikon ja pystyttäneet Torangin mäen päälle ison sotilaskodin venäläisille sotilaille. Rakennuksen sisällä hän oli nähnyt paljon Kuusamon kirkon penkkejä ja saarnastuolin. Säkkinen ihmetteli miten penkit ja saarnastuoli ovat siellä kun kirkko oli poltettu.
|
Oheisena sisäkuva Kuusamon vanhasta kirkosta ennen polttamista. Kuvassa näkyvät selvästi massiiviset penkkirivit ja papin saarnastuoli.
Taimi Pitkäsen tekemä haastattelu ja viestimies Mauno Säkkisen lausunto vaikuttavat luotettavalta, varsinkin kun sen kuuntelee äänitallenteelta. Oheisella painikkeella saat ruudulle äänitteestä puhtaaksikirjoitetun haastettun oleellisilta osiltaan. Haastattelun äänitallenne löytyy tarvittaessa myös allekirjoittaneelta.
|
Kuusamon vanha kirkko 1930-luvulla
|
|
Onko mahdollista, että kirkon penkkejä ja saarnastuoli olisivat säilyneet jos saksalaiset polttivat kirkon? Kirkon raunioiden kuvasta näkee, että kirkko paloi kivijalkaa myöten tuhkaksi. Mitään puuosia kuten kirkonpenkkejä ei palosta ole voinut selvitä ehjänä. On vaikea keksiä mitään järkeenkäypää selitystä sille, miksi saksalaiset olisivat siirtäneet suuren määrän penkkejä ja saarnastuolin pois kirkkosalista ennen kirkon tuikkaamista tuleen.
|
Kuusamon kirkon rauniot kesällä v. 1945.
|
Onko mahdollista, että tuli levisi kirkkoon lähistöllä olevista palavista rakennuksista?
|
Kuusamon 1930-luvun loppupuolen ilmakuvasta näkee, että lähimpään länsipuolella (tuuli lännen suunasta eli kuvan oikeasta ylänurkasta kirkon suuntaan) olevaan rakennukseen eli kansakoulun rakennukseen oli matkaa lähes parisataa metriä ja välissä on peltoaukea. Kansakoulun rakennus on valokuvassa kirkosta kello kahden suuntaan oleva lähin rakennus. Kirkon lähistöllä pappilan pellolla oli ollut saksalaisten parakkeja jotka oli tuhottu räjäyttämällä jotta tuli ei leviäisi kirkon rakenteisiin.
SA-kuvista löytyy esimerkkejä kirkoista, jotka ovat jääneet pystyyn poltettujen talojen raunioiden keskelle. Esim. Muonion kirkko on tällainen tapaus. |
Ilmakuva Kuusamon kirkon ympäristöstä 30.6.1927.
|
Koillissanomat on käsitellyt kirkon polttamisteemaa useaan otteeseen ja keskustelu varmasti tulee jatkumaan. Alla linkit Koillissanomissa julkaistuihin artikkeleihin:
- Koillissanomat 29.08.1981 / Artikkeli Eero Ehon Kuusamon Rotaryklubilla 27.8.1981pitämästä esitelmästä.
- Koillissanomat 7.6.2012 / Alakerta / päätoimittaja Petri Karjalainen: Vielä kirkon poltosta
- Koillissanomat 4.11.2013 / Pääkirjoitus / päätoimittaja Petri Karjalainen: Ehkäpä rakkaus pelasti kirkonkellot.
- Koillissanomat 22.2.2018 / Alakerta / toimittaja Jani Väisänen: Selvittelin vuorostani, kuka poltti Kuusamon kirkon – päädyin miettimään, mistä tässä asiassa puhutaan ja mistä vaietaan.
- Koillissanomat 24.2.2018 / toimittaja Jani Väisänen: Kuka poltti Kuusamon kirkon? Epävarmuus tuhoajista on vainonnut paikallisia vuosikymmenet.
- Koillissanomat 26.2.2018 Pääkirjoitus: Puhutuin sota-ajan tihutyö Kuusamossa jäänee ikuiseksi arvoitukseksi
- Koillissanomat 19.3.2018 Lukijalta-palsta / "En halua järkyttää kenenkään hurskasta uskoa" – Seppo Ervasti kirjoittaa vielä kerran Kuusamon kirkon poltosta.
- Koillissanomat 31.10.2018 Lukijalta-palsta / Jorman Kananen: Tauno Pätsin muistolle kirkon poltosta
- Koillisssanomat 7.11.2018 Lukijalta-palsta / Tuomo Kallioniemi: Uutta tietoa Kuusamon kirkon polttamisesta syksyllä 1944
Oma käsitykseni asiasta
Meille on jo vuosikymmenien ajan kerrottu monissa kirjoissa ja lehtiartikkeleissa että saksalaiset polttivat Kuusamon kirkon ennen vetäytymistään kirkonkylästä syyskuussa 1944. Tämä teoria on perustunut pääasiassa kuusamolaisen silminnäkijän, Meskusvaaralaisen Fredrik Meskuksen todistukseen siitä, että saksalaiset polttivat kirkon ennen vetäytymistään kirkonkylästä. Koillissanomat julkaisi Fredrik Meskusvaaran haastattelun 4.9.1956. Koska muita lähdetietoja ei ollut siinä vaiheessa käytettävissä, niin näin oli syntynyt Kuusamolaisia pitkään puhututtanut versio saksalaisten polttamasta kirkonkylästä ja kirkosta. Näin uskoin minäkin vielä vuoden 2018 alkuun saakka. Kun Meskus-Reeten lopulta oli tunnustanut kuusamolaiselle ylikonstaapelille, että kirkko oli pystyssä venäläisten saapuessa Kuusamon kirkonkylään niin mitä konkreettisia todisteita saksalaisten kirkon poltosta jää jäljelle - varsinkin kun otetaan huomioon 19.9.1944 alkanut Saksan ja Suomen välillä solmitun syysmanööverisopimuksen kausi?
Tutkittuani muutaman kuukauden ajan Lapin sotaan liittyviä tietokirjoja ja arkistolähteitä (mm. Suomen ja Saksan sota-arkistoja), alkoi uskoni alkuperäiseen teoriaan rakoilemaan. Yhdistelemällä eri lähteistä keräämäni tiedot ja laittamalla ne kalenteriin aikajärjestykseen alkoi syyskuun 1944 tapahtumat avautua uudella tavalla.
Saksalaiset aloittivat Kuusamon kylien ja kirkonkylän talojen polttamisen jo aiemmin päätetyn tuhoamisohjelman mukaisesti - Saksan sodanjohto Berliinissä oli määrännyt venäläismiehityksen uhan alla polttamaan kaikki rakennukset joista voisi olla hyötyä saksalaisten perässä seuraville venäläisjoukoille. Suomalaisten ja saksalaisten keskenään sopima salainen yhteistyösopimus "syysmanööverit" muutti tilanteen polttotoimien ollessa meneillään Kuusamon pitäjässä. Saksan Lapin armeijan komentajan kenraalieversti Rendulicin määräyksellä 20.9.1944 Kuusamossa operoivalle Vuoristojääkäriarmeijakunnalle, Rendulic määräsi tuhottavaksi Kuusamossa vain sotilaalliset kohteet ja säästää muilta osin Kuusamo tuholta. Tämä suurella todennäköisyydellä vaikutti siihen, että saksalaisten poistuessa Kuusamosta jäi kirkko ja muitakin rakennuksia pystyyn. Useasta lähteestä kootut tiedot todistavat osaltaan, että kirkko, ja mahdollisesti monia muitakin rakennuksia jäi ehjänä venäläisten käsiin heidän saapuessaan Kuusamon kirkonkylään 27.9.1944.
Kuka poltti Kuusamon vanhan kirkon? Kirkko oli poltettu ennen kuin ensimmäinen suomalainen valtuuskunta pääsi vierailemaan miehitetyssä kirkonkylässä 12.10.1944. Kirkon polttajasta ei toistaiseksi ole vielä selvyyttä, mutta tutkimus näiltä osin jatkuu kunnes asiaan saadaan selvyyttä.
Yhtenä vaihtoehtona voidaan ajatella, että Venäjän armeijan joukot polttivat kirkon joko vahingossa tai tahallaan. Epäselvää on kuitenkin motivaatio, miksi venäläiset polttivat kirkon ja muut kirkonkylään jäljelle jääneet rakennukset. Tämä menee oletuksen puolelle mutta syynä saattaa olla se, että venäläiset halusivat kääntää suomalaisten yleisen mielipiteen entisiä aseveljiä saksalaisia vastaan. Hyrynsalmen kirkonkylän poltto 17.9.1944 oli näyttävästi lehtien palstoilla ja nostatti suomalaisissa vihaa saksalaisia kohtaan.
Meille on jo vuosikymmenien ajan kerrottu monissa kirjoissa ja lehtiartikkeleissa että saksalaiset polttivat Kuusamon kirkon ennen vetäytymistään kirkonkylästä syyskuussa 1944. Tämä teoria on perustunut pääasiassa kuusamolaisen silminnäkijän, Meskusvaaralaisen Fredrik Meskuksen todistukseen siitä, että saksalaiset polttivat kirkon ennen vetäytymistään kirkonkylästä. Koillissanomat julkaisi Fredrik Meskusvaaran haastattelun 4.9.1956. Koska muita lähdetietoja ei ollut siinä vaiheessa käytettävissä, niin näin oli syntynyt Kuusamolaisia pitkään puhututtanut versio saksalaisten polttamasta kirkonkylästä ja kirkosta. Näin uskoin minäkin vielä vuoden 2018 alkuun saakka. Kun Meskus-Reeten lopulta oli tunnustanut kuusamolaiselle ylikonstaapelille, että kirkko oli pystyssä venäläisten saapuessa Kuusamon kirkonkylään niin mitä konkreettisia todisteita saksalaisten kirkon poltosta jää jäljelle - varsinkin kun otetaan huomioon 19.9.1944 alkanut Saksan ja Suomen välillä solmitun syysmanööverisopimuksen kausi?
Tutkittuani muutaman kuukauden ajan Lapin sotaan liittyviä tietokirjoja ja arkistolähteitä (mm. Suomen ja Saksan sota-arkistoja), alkoi uskoni alkuperäiseen teoriaan rakoilemaan. Yhdistelemällä eri lähteistä keräämäni tiedot ja laittamalla ne kalenteriin aikajärjestykseen alkoi syyskuun 1944 tapahtumat avautua uudella tavalla.
Saksalaiset aloittivat Kuusamon kylien ja kirkonkylän talojen polttamisen jo aiemmin päätetyn tuhoamisohjelman mukaisesti - Saksan sodanjohto Berliinissä oli määrännyt venäläismiehityksen uhan alla polttamaan kaikki rakennukset joista voisi olla hyötyä saksalaisten perässä seuraville venäläisjoukoille. Suomalaisten ja saksalaisten keskenään sopima salainen yhteistyösopimus "syysmanööverit" muutti tilanteen polttotoimien ollessa meneillään Kuusamon pitäjässä. Saksan Lapin armeijan komentajan kenraalieversti Rendulicin määräyksellä 20.9.1944 Kuusamossa operoivalle Vuoristojääkäriarmeijakunnalle, Rendulic määräsi tuhottavaksi Kuusamossa vain sotilaalliset kohteet ja säästää muilta osin Kuusamo tuholta. Tämä suurella todennäköisyydellä vaikutti siihen, että saksalaisten poistuessa Kuusamosta jäi kirkko ja muitakin rakennuksia pystyyn. Useasta lähteestä kootut tiedot todistavat osaltaan, että kirkko, ja mahdollisesti monia muitakin rakennuksia jäi ehjänä venäläisten käsiin heidän saapuessaan Kuusamon kirkonkylään 27.9.1944.
Kuka poltti Kuusamon vanhan kirkon? Kirkko oli poltettu ennen kuin ensimmäinen suomalainen valtuuskunta pääsi vierailemaan miehitetyssä kirkonkylässä 12.10.1944. Kirkon polttajasta ei toistaiseksi ole vielä selvyyttä, mutta tutkimus näiltä osin jatkuu kunnes asiaan saadaan selvyyttä.
Yhtenä vaihtoehtona voidaan ajatella, että Venäjän armeijan joukot polttivat kirkon joko vahingossa tai tahallaan. Epäselvää on kuitenkin motivaatio, miksi venäläiset polttivat kirkon ja muut kirkonkylään jäljelle jääneet rakennukset. Tämä menee oletuksen puolelle mutta syynä saattaa olla se, että venäläiset halusivat kääntää suomalaisten yleisen mielipiteen entisiä aseveljiä saksalaisia vastaan. Hyrynsalmen kirkonkylän poltto 17.9.1944 oli näyttävästi lehtien palstoilla ja nostatti suomalaisissa vihaa saksalaisia kohtaan.
Johtopäätökset
Lapin sodan loppumisesta on kulunut tämän kirjoittamishetkellä yli 74 vuotta, joten on toivottavaa että Kuusamon kirkonkylän ja kirkon polttamiseen liityviä tekijöitä ja taustoja voidaan tarkastella avoimesti ja kiihkottomasti. Aiheesta tuskin tulee koskaan yhteisymmärrystä joten on tärkeää että jokainen asiasta kiinnostunut voi itse muodostaa oman käsityksensä kirkon polttamiseen liittyvistä tapahtumista tutustuttuaan ensin tarjolla olevaan informaatioon. Tämän sivuston lisäksi tietoa löytyy runsaasti Lapin sodan tietokirjoista. Ks. luettelo kirjoista joista olen poiminut tietoa laatiessani tätä sivustoa Lapin sodasta.
Nyt on oikea aika tuoda esiin vielä julkaisemattomat tiedot Kuusamon kirkon polttamisesta. Jos sinulla on hallussasi aiheeseen liityvää perimätietoa tai todisteita kirkon polttamiseen liittyen niin pyydän ottamaan yhteyttä allaolevalla yhteydenottolomakeella.
Lapin sodan loppumisesta on kulunut tämän kirjoittamishetkellä yli 74 vuotta, joten on toivottavaa että Kuusamon kirkonkylän ja kirkon polttamiseen liityviä tekijöitä ja taustoja voidaan tarkastella avoimesti ja kiihkottomasti. Aiheesta tuskin tulee koskaan yhteisymmärrystä joten on tärkeää että jokainen asiasta kiinnostunut voi itse muodostaa oman käsityksensä kirkon polttamiseen liittyvistä tapahtumista tutustuttuaan ensin tarjolla olevaan informaatioon. Tämän sivuston lisäksi tietoa löytyy runsaasti Lapin sodan tietokirjoista. Ks. luettelo kirjoista joista olen poiminut tietoa laatiessani tätä sivustoa Lapin sodasta.
Nyt on oikea aika tuoda esiin vielä julkaisemattomat tiedot Kuusamon kirkon polttamisesta. Jos sinulla on hallussasi aiheeseen liityvää perimätietoa tai todisteita kirkon polttamiseen liittyen niin pyydän ottamaan yhteyttä allaolevalla yhteydenottolomakeella.
Tietolähteet:
- [AV]: Aseveljet vastakkain, Sampo Ahto
- [LSMK]: Lapin Sota 1944 - 1945, Mika Kulju
- [JKTS]: Jätetyt kodit, tuhotut sillat, Veikko Erkkilä ja Pekka Iivari.
- [KN]: Kampf unter dem Nordlicht, Franz Schreiber
- [SDJ]: Seven days in January, Wolf t. Zoepft
- [KST]: Kun Suomi Taisteli (1989), toimituskunta Matti Sinerma, Sampo Ahto, Teuvo Rönkkönen
- Kansallisarkiston mikrofilmi / Saksan armeijan sotapäiväkirjat / SA. F 8:2628 / Reisebericht zur fart des O.B. zum XVIII. Geb.A.K. am 20.9.44, KTB/(Geb) AOK 20 Ia Anlagenband.
- Kaleva
- Koillissanomat
- Valokuvat Kuusamon Kuvaamon arkistosta.
- Väinö Ojalehdon haastattelu
- Mauno Säkkisen haastattelu
© Copyright Tuomo Kallioniemi 2018-2020