SA-kuva. Iijoen yhdistetty rauta- ja maantiesilta, jonka saksalaiset räjäyttivät kahdessa osassa jotta lähellä olleet rakennukset eivät olisi vaurioituneet. Kuvan väritys Tuomo Kallioniemi.
|
Päivitetty 6.1.2020
|
Syysmanööverit |
Aseleposopimuksen ja Moskovan välirauhan velvoitteet
Neuvostoliiton kanssa solmitun aseleposopimuksen mukaan suomalaisjoukkojen tuli ajaa asevoimin saksalaiset pois maasta 15.9.1944 mennessä. Välirauhansopimuksen mukaan em. päivämäärän jälkeen maassa vielä olevat saksalaisjoukot tuli riisua aseista ja luovuttaa länsiliittoutuneille eli Neuvostoliitolle sotavangeiksi.
Syysmanööverit-sopimus Saksan ja Suomen välillä
Wikipedia: "Suomen armeijan ja Saksan 20. Vuoristoarmeijan johdon välillä aloitettiin Rovaniemellä 11. syyskuuta 1944 neuvottelut saksalaisten rauhanomaisesta vetäytymisestä Suomesta. Neuvottelijana oli suomalaisten puolelta Mannerheimin nimittämä everstiluutnantti Usko Sakari Haahti, joka lensi Rovaniemelle 11. syyskuuta. Hänen käskynään oli sovitella ristiriitoja ja pyrkiä neuvottelemalla säästämään mahdollisimman paljon suomalaisten verta ja omaisuutta. Saksalaisten puolelta neuvottelijana oli armeijakunnan komentajan kenraalieversti Lothar Rendulicin edustajana esikuntapäällikkö kenraaliluutnantti Herman Hölter."
Saksalaisten ja suomalaisten välisen salaisen vetäytymissopimuksen mukaan suomalaisjoukot seurasivat pohjoiseen vetäytyviä saksalaisjoukkoja sopivalla viiveellä laukaustakaan vaihtamatta. Suomalaiset suostuivat sopimuksessa siihen, että saksalaisjoukot tuhoavat vetäytyessään rautatiesillat, tiesillat ja tierummut. Sopimuksen mukaan esim. suomalaiset eivät saaneet jälleenrakentaa siltoja kestämään yli 12 tn painoa jotta venäläisten panssarivaunut eivät voisi käyttää siltoja hyväkseen.
Neuvostoliiton kanssa solmitun aseleposopimuksen mukaan suomalaisjoukkojen tuli ajaa asevoimin saksalaiset pois maasta 15.9.1944 mennessä. Välirauhansopimuksen mukaan em. päivämäärän jälkeen maassa vielä olevat saksalaisjoukot tuli riisua aseista ja luovuttaa länsiliittoutuneille eli Neuvostoliitolle sotavangeiksi.
Syysmanööverit-sopimus Saksan ja Suomen välillä
Wikipedia: "Suomen armeijan ja Saksan 20. Vuoristoarmeijan johdon välillä aloitettiin Rovaniemellä 11. syyskuuta 1944 neuvottelut saksalaisten rauhanomaisesta vetäytymisestä Suomesta. Neuvottelijana oli suomalaisten puolelta Mannerheimin nimittämä everstiluutnantti Usko Sakari Haahti, joka lensi Rovaniemelle 11. syyskuuta. Hänen käskynään oli sovitella ristiriitoja ja pyrkiä neuvottelemalla säästämään mahdollisimman paljon suomalaisten verta ja omaisuutta. Saksalaisten puolelta neuvottelijana oli armeijakunnan komentajan kenraalieversti Lothar Rendulicin edustajana esikuntapäällikkö kenraaliluutnantti Herman Hölter."
Saksalaisten ja suomalaisten välisen salaisen vetäytymissopimuksen mukaan suomalaisjoukot seurasivat pohjoiseen vetäytyviä saksalaisjoukkoja sopivalla viiveellä laukaustakaan vaihtamatta. Suomalaiset suostuivat sopimuksessa siihen, että saksalaisjoukot tuhoavat vetäytyessään rautatiesillat, tiesillat ja tierummut. Sopimuksen mukaan esim. suomalaiset eivät saaneet jälleenrakentaa siltoja kestämään yli 12 tn painoa jotta venäläisten panssarivaunut eivät voisi käyttää siltoja hyväkseen.
Lainaukset kirjasta "Muistoja Lapin sodasta" 1985.
[MLS 39] Sampo Ahto: "Neuvotteluiden pääsaavutus, joka ehdottomasti oli salattava, oli se, etteivät äskeiset aseveljet aikoneet lainkaan ainakaan toistaiseksi ryhtyä taistelemaan keskenään. Päällepäin kaiken piti näyttää sodalta: Suomalaiset hyökkäisivät ja saksalaiset vetäytyisivät, ja kun tiet ja sillat hävitettäisiin, sodan vaikutelma olisi aito. Saksalaisten laatiman kokouspöytäkirjan sanojen mukaisesti "sota" etenisi kuitenkin seuraavan
[MLS 40] Sampo Ahto:"Tiestön, siltojen ja viestilaitteiden hävittämisen hyväksyminen oli suomalaisille karvas pala, mutta saksalaiset eivät antaneet tässä asiassa periksi vähääkään. Hehän olivat vakuuttuneita siitä, että neuvostojoukot olisivat pian Suomessa Haahden vastakkaisista väitteistä huolimatta, ja niinpä he katsoivat välttämättömäksi, että ainakin tällaiset sotilaallisesti merkittävät kohteet tuli tuhota. Lopulta yhteisymmärrys kuitenkin saavutettiin, sillä suomalaiset saatiin havaitsemaan, että hävityksistä voisi olla heillekin hyötyä. Niihin viitatenhan olisi hyvä puolustella venäläisille oman etenemisen
hitautta. Saksalaiset lupasivat vastavuoroon toteuttaa hävitystöitään siten, että niiden tuottama haitta siviiliasutukselle olisi mahdollisimman vähäinen. Ja todellakin: Kun erästä Iijoen siltaa hävitettiin, lähellä olleiden rakennusten asukkaita kehotettiin suojaamaan ikkunansa, ja silta räjäytettiin kahdessa osassa ilmanpaineaallon pienentämiseksi. Myös suomalaiset olivat herrasmiehiä; he lupasivat rakentaa hävitettyjen tilalle vain korkeintaan 12 tonnia kantavia siltoja. Silloin eivät saksalaisten pelkäämät venäläiset panssarivaunut pääsisi ilman muuta takaa-ajettavien kannoille."
[MLS 39] Sampo Ahto: "Neuvotteluiden pääsaavutus, joka ehdottomasti oli salattava, oli se, etteivät äskeiset aseveljet aikoneet lainkaan ainakaan toistaiseksi ryhtyä taistelemaan keskenään. Päällepäin kaiken piti näyttää sodalta: Suomalaiset hyökkäisivät ja saksalaiset vetäytyisivät, ja kun tiet ja sillat hävitettäisiin, sodan vaikutelma olisi aito. Saksalaisten laatiman kokouspöytäkirjan sanojen mukaisesti "sota" etenisi kuitenkin seuraavan
- Suomalaiset työntyvät asteittain saksalaisten tyhjentämille alueille yhteisymmärryksessä saksalaisen armeijan esikunnan kanssa.
- Suomalaiset hyväksyvät saksalaisten hävitystoimenpiteet.
- Armeijan esikunta ilmoittaa suomalaisille vetäytymisen suunnitellusta kulusta aina kaksi vuorokautta etukäteen sisällyttäen siihen etumaisen varmistuslinjan todennäköisen kulun.
[MLS 40] Sampo Ahto:"Tiestön, siltojen ja viestilaitteiden hävittämisen hyväksyminen oli suomalaisille karvas pala, mutta saksalaiset eivät antaneet tässä asiassa periksi vähääkään. Hehän olivat vakuuttuneita siitä, että neuvostojoukot olisivat pian Suomessa Haahden vastakkaisista väitteistä huolimatta, ja niinpä he katsoivat välttämättömäksi, että ainakin tällaiset sotilaallisesti merkittävät kohteet tuli tuhota. Lopulta yhteisymmärrys kuitenkin saavutettiin, sillä suomalaiset saatiin havaitsemaan, että hävityksistä voisi olla heillekin hyötyä. Niihin viitatenhan olisi hyvä puolustella venäläisille oman etenemisen
hitautta. Saksalaiset lupasivat vastavuoroon toteuttaa hävitystöitään siten, että niiden tuottama haitta siviiliasutukselle olisi mahdollisimman vähäinen. Ja todellakin: Kun erästä Iijoen siltaa hävitettiin, lähellä olleiden rakennusten asukkaita kehotettiin suojaamaan ikkunansa, ja silta räjäytettiin kahdessa osassa ilmanpaineaallon pienentämiseksi. Myös suomalaiset olivat herrasmiehiä; he lupasivat rakentaa hävitettyjen tilalle vain korkeintaan 12 tonnia kantavia siltoja. Silloin eivät saksalaisten pelkäämät venäläiset panssarivaunut pääsisi ilman muuta takaa-ajettavien kannoille."
Suomen sota-arkistosta ei ole löytynyt syysmanöövereitä koskevia muistiinpanoja tai sopimuskopiota. Saksan sota-arkistosta löytyy mm. oheisen liitteen mukaiset Rendulicin allekirjoittamat kaukokirjoitinsanomat, joissa mainitaan syysmanööverit-sopimuksessa sovittuja periaatteita. Saksalaiset käyttivät syysmanöövereista nimitystä Herbstmanöver (syyssotaharjoitus).
Syysmanööverit alkoivat 18.9.1944 ja päättyivät kenraaliluutnantti Siilasvuon johtamien suomalaisjoukkojen tekemään Tornion maihinnousuun 1. lokakuuta 1944. Sopimuksen ansiosta Oulu säästyi kokonaan taisteluilta ja hävittämiseltä.
Valvontakomissio (pääasiassa Neuvostoliiton edustajia) huomasi pian että todellista sotaa saksalaisia vastaa ei käyty ja vaati suomalaisten sodanjohdolta kovempia toimia sekä saksalaisten internointia ja sotavankien luovuttamista Neuvostoliittoon. Näytösluontoista sotimista syysmanööverien hengessä kesti syyskuun 27. päivään jolloin tapahtui ensimmäinen taistelu Pudasjärvellä. Varsinainen täysimittainen aseellinen sota saksalaisia vastaan alkoi Tornion valtauksesta.
Tietolähteet:
- Wikipedia: Syysmanööverit
- Saksan sota-arkisto / Kansallisarkiston mikrofilmi 8:2.628
- [AV] Sampo Ahto / Aseveljet vastakkain 1980
- [MLS] Muistoja Lapin sodasta / Sotasokeat Ry:n julkaisu 1985 / Sampo Ahto
© Copyright Tuomo Kallioniemi 2018 - 2020