Päivitetty 3.1.2020
Moskovan Välirauha 19.9.1944 JA OPERAATIO BIRKE
Aselepo ja Saksan joukkojen vetäytyminen kohti Norjaa.
Jatkosodan taistelut päättyivät Suomen ja Neuvostoliiton väliseen aselepoon joka alkoi Suomen puolella 4.9.1944, Neuvostoliittolaisten puolella vuorokausi myöhemmin. Aselevon alettua suomalaisjoukot pysyivät asemissaan. Välirauhansopimus astui voimaan 19.9.1944 jonka jälkeen suomalaisjoukot etelä-Suomessa vedettiin Moskovan rauhan rajalle. Saksalaisjoukot Sallan, Kiesingin ja Uhtuan rintamilta olivat aloittaneet vetäytymisen Suomen puolelle melko pian sen jälkeen kun tieto aselevosta kantautui Saksan sodanjohdon tietoon.
Syyskuun alussa 1944 Saksan sodanjohdon vastuulla oli koko Pohjois-Suomi Oulu-Kontiomäki -linjaan saakka. Suomen armeija vastasi sotatoimista tämän demarkaatiolinjan eteläpuolella. Rauhanehtojen mukaan suomalaisten oli karkoitettava / internoitava saksalaiset sotajoukot Suomen maaperältä. Tämän tehtävän toteuttaminen johti Lapin sotaan jossa suomalaisjoukot taistelivat saksalaisjoukkoja vastaan. Venäjän taistelut saksalaisia vastaan keskittyivät lähinnä Lapin Petsamon alueelle.
Heti aselevon alkamisen jälkeen Saksalaisten vastuualueella oleva pohjois-Suomen siviiliväestö evakuoitiin Neuvostoliiton miehityksen pelossa Ruotsiin ja osin Oulun eteläpuolelle.
Jatkosodan taistelut päättyivät Suomen ja Neuvostoliiton väliseen aselepoon joka alkoi Suomen puolella 4.9.1944, Neuvostoliittolaisten puolella vuorokausi myöhemmin. Aselevon alettua suomalaisjoukot pysyivät asemissaan. Välirauhansopimus astui voimaan 19.9.1944 jonka jälkeen suomalaisjoukot etelä-Suomessa vedettiin Moskovan rauhan rajalle. Saksalaisjoukot Sallan, Kiesingin ja Uhtuan rintamilta olivat aloittaneet vetäytymisen Suomen puolelle melko pian sen jälkeen kun tieto aselevosta kantautui Saksan sodanjohdon tietoon.
Syyskuun alussa 1944 Saksan sodanjohdon vastuulla oli koko Pohjois-Suomi Oulu-Kontiomäki -linjaan saakka. Suomen armeija vastasi sotatoimista tämän demarkaatiolinjan eteläpuolella. Rauhanehtojen mukaan suomalaisten oli karkoitettava / internoitava saksalaiset sotajoukot Suomen maaperältä. Tämän tehtävän toteuttaminen johti Lapin sotaan jossa suomalaisjoukot taistelivat saksalaisjoukkoja vastaan. Venäjän taistelut saksalaisia vastaan keskittyivät lähinnä Lapin Petsamon alueelle.
Heti aselevon alkamisen jälkeen Saksalaisten vastuualueella oleva pohjois-Suomen siviiliväestö evakuoitiin Neuvostoliiton miehityksen pelossa Ruotsiin ja osin Oulun eteläpuolelle.
Operaatio Birke
Saksan armeija alkoi vetäytymään kohti Pohjois-Suomea ja myöhemmin Norjan puolelle saatuaan käskyn Saksan sodanjohdolta käynnistää vetäytymissuunnitelma Birke.
Saksan sotavoimat vetäytyivät Kiestingin suunnasta Kuusamon kautta kohti Rovaniemeä ja Uhtualta Juntusrannan kautta kohti Pudasjärveä. Neuvostoliiton Puna-armeijan sotilaat seurasivat perässä ja miehittivät Kuusamon ja Suomussalmen kirkonkylät.
Saksalaisjoukot tuhosivat vetäytyessään rakentamansa kenttäradan laitteet, sillat ja tierummut, sekä miinoittivat monia teitä ja alueita ja tuhosivat tai ansoittivat rakennuksia. Saksalaisjoukot polttivat vetäytyessään pääosan Kuusamon, Hyrynsalmen ja Suomussalmen kirkonkylien rakennuksista 19.-23.9.1944. Poltetun maan taktiikkaa oli suunnattu Neuvostoliiton puna-armeijan joukkoja vastaan hidastamaan puna-armeijan etenemistä saksalaisten perässä kohti pohjoista.
- 3.9.1944 klo 03:50 Saksan vuoristoarmeijan esikuntapäällikkö Hermann Hölter antoi käskyn "Birke anschlagen" (hakatkaa koivua): Ennalta suunnitellun vetäytymisen valmistelut käynnistyivät aamulla 3.9.1944 klo 8:00. [AV 62].
- 6.9.1944 klo 21:00 Vuoristoarmeijan komentaja Lothar Rendulic antoi käskyn "Birke fällen" (kaatakaa koivu): Eteläisimmän eli XVIII Vuoristoarmeijakunnan oli määrä aloittaa vetäytyminen 6.9.1944 klo 21:00, ja Sallan suunnalla olleen XXXVI vuoristoarmeijakunnan viittä vuorokautta myöhemmin. [AV 70].
Saksan sotavoimat vetäytyivät Kiestingin suunnasta Kuusamon kautta kohti Rovaniemeä ja Uhtualta Juntusrannan kautta kohti Pudasjärveä. Neuvostoliiton Puna-armeijan sotilaat seurasivat perässä ja miehittivät Kuusamon ja Suomussalmen kirkonkylät.
Saksalaisjoukot tuhosivat vetäytyessään rakentamansa kenttäradan laitteet, sillat ja tierummut, sekä miinoittivat monia teitä ja alueita ja tuhosivat tai ansoittivat rakennuksia. Saksalaisjoukot polttivat vetäytyessään pääosan Kuusamon, Hyrynsalmen ja Suomussalmen kirkonkylien rakennuksista 19.-23.9.1944. Poltetun maan taktiikkaa oli suunnattu Neuvostoliiton puna-armeijan joukkoja vastaan hidastamaan puna-armeijan etenemistä saksalaisten perässä kohti pohjoista.
Tietolähteet:
- Wikipedia: Moskovan välirauha
- Wikipedia: Operaatio Birke
- Wikiwand: Operaatio Birke
- Helsingin Sanomat
- [AV] Sampo Ahto / Aseveljet vastakkain 1980
© Copyright Tuomo Kallioniemi 2018 - 2020